Friday, May 09, 2008

Militantti feminismi ampuu itseään ja naistutkimusta jalkaan

Viime kuukausien tragikoominen naistutkimuskeskustelu sai ansaitsemansa lopun, kun Tulva-lehti päätoimittajansa Anne Moilasen suosiollisen ohjauksen alla leimasi Osmo Tammisalon ja minut miesaktiiveiksi. Ikään kuin Keisarinna-pamflettimme tieteenfilosofinen kritiikki naistutkimuksen pseudotieteellisyyttä kohtaan olisi automaattisesti jonkinlainen poliittinen kannanotto.

Tämän ohella meidät ja muutama muu henkilö tietenkin kylmästi leimattiin taantumuksellisiksi öykkäreiksi. Kuten useampi kirjoittaja Helsingin Sanomissa Patrik Austinin artikkelin jälkeen velloneessa keskustelussa totesi, on naistutkimus läpeensä politisoinut ala. Se on niin politisoitunut ja irti arkitodellisuudesta, että sitä kohtaan esitetty kritiikkikin väistämättä tuomitaan poliittiseksi taantumuksellisuudeksi.

Tulva-lehti tekee arvaamattoman karhunpalveluksen koko naisasialiikkeelle korostetun aggressiivisella, vääristelevällä ja sensuurihakuisella lähestymistavallaan. Samalla kun tavallisten työtätekevien naisten yhteiskunnallinen asema ei mitenkään parane, feminismin julkinen kuva muuttuu entistä negatiivisemmaksi. Naistutkimuksen tasoonkaan Tulvan henkilöön käyvällä likasankojournalismilla ei ole mitään vaikutusta. Se vain todistaa täysin vailla epäilyksen häivää, että naistutkimus lieveilmiöineen muistuttaa enemmän uskonnollista fundamentalismia kuin tiedettä. Quod erat demonstrandum.

Lopetan tämän blogin pitämisen tähän. Tiedeyhteisön ja tieteen rahoituksesta vastaavien instanssien tulee nyt lukea pamflettimme ja seurannut keskustelu erittäin tarkkaan sekä vetää asiasta ainoa oikea johtopäätös. Olemme Osmo Tammisalon kanssa tehneet työmme paremmin kuin hyvin.