Meiltä on silloin tällöin kysytty, miksi hyökkäämme nimenomaan naistutkimuksen kimppuun. Eikö akateeminen feminismi ole niin ilmeistä poliittis-ideologista pseudotiedettä, että sen voisi jättää omaan rauhaansa?
Mielestämme asia kuitenkin monella tapaa tärkeä, jolloin kissa pitää nostaa pöydälle kaikkine karvoineen. Naistutkimuksen, kuten muidenkin ns. CULTURAL STUDIES –alojen, kevyet standardit ja löysä metodiikka heijastuvat jo yhteiskuntaan laajemminkin; relativismista ja äärikonstruktivismista hyötyvät mm. puoskarit, kreationistit ja astrologit. Kun yliopistosta tulee jatkuvasti viestiä, että totuus on vain sosiaalinen konstruktio tai että tieteellistä totuutta ei ole olemassakaan, on jokaisella lopulta oma totuutensa.
Toinen keskeinen ongelma on rahoitus. Kun melkoinen osa tieteelle suunnatusta rahoituksesta menee pseudotieteeksi katsomamme naistutkimuksen tukemiseen, on se tietenkin pois OIKEASTA TIETEESTÄ. Tätä tosiasiaa ei tule ohittaa olankohautuksella.
Kolmanneksi, kuten jo julkaisematta jätetyssä Helsingin Sanomat -vastineessamme toteamme, kritisoitavaa toki olisi myös eräissä muissa humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Syy, miksi valitsimme naistutkimuksen, on siis nimenomaan se, että se on erityisen räikeä esimerkki akatemiaan pesiytyneestä pseudotieteestä.
About Me
- Jussi K. Niemelä
- "He is laughing, with a touch of anger in his laughter, but no triumph, no malignity. It is the face of a man who is always fighting against something, but who fights in the open and is not frightened, the face of a man who is generously angry — in other words, of a nineteenth-century liberal, a free intelligence, a type hated with equal hatred by all the smelly little orthodoxies which are now contending for our souls."